Siirry sisältöön

-lla

Wikisanakirjasta
Katso myös: -llä

Suomi

[muokkaa]

Suffiksi

[muokkaa]

-lla

  1. pääte, jolla muodostetaan takavokaaleja (a, o, u) sisältävien nominien adessiivimuoto
    talo + -lla -> talolla
  2. pääte, jolla muodostetaan frekventatiiviverbejä takavokaaleja (a, o, u) sisältävistä verbeistä
    • saa eteensä -ai-:n, jos alkuperäinen verbi on johdettu -ta-liitteellä sanasta, jonka monikon inessiivivartalo on -oi-
    (pala, paloi- + -ta) palata + -ai- + -lla -> palailla
    • saa eteensä -e-:n, jos alkuperäinen verbi on johdettu -ta-liitteellä sanasta, jonka monikon inessiivivartalo on -i-
    (kohta, kohdi- + -ta) kohdata + -e- + -lla -> kohdella