Kirsi Pietilainen’s Post

Lihavuusstigman huomioivaa lihavuuden hoitoa, vastatoimia ruokaympäristömme lihavuuteen ja kansansairauksiin altistaville piirteille, ylipainoon ja lihavuuteen liittyvään asenneilmapiiriin ja viestintään vaikuttamista, kouluruokailuun ja älypuhelimiin liittyviä toimia lisäämään lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia, terveyden lukutaidon kehittämistä, yhteisöllisyyden lisäämistä ja yksinäisyyden ehkäisyä sekä palveluiden, verotuksen ja lainsäädännön kehittämistä. Terveydeksi-ohjelman asiantuntijaryhmän ehdotusta suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviksi toimenpiteiksi esiteltiin tänään. Ohjausryhmän valinta toteutettavista toimenpiteistä julkaistaan syksyllä 2024. Julkaisutilaisuudessa professori Kirsi Pietiläinen kuvasi, millaista on vaikuttava lihavuuden hoito lihavuusstigmaa hälventäen. ”Tiedetään, että lihavuuden hyvä hoito vähentää terveydenhuollon käyntejä ja vaikuttaa terveyteen ja elämänlaatuun. Silti lihavuuden hoidon laatu ja saatavuus vaihtelevat. Vain 1/250 saa lihavuuteen hoitoa”, sanoi Pietiläinen. Professori Maijaliisa Erkkola kertoi, että epäterveelliset ruokavaliot ovat globaalisti johtava kuolinsyy ja tärkein muokattavissa oleva lihavuuden ja useiden kroonisten sairauksien riskitekijä. ”Ravitsemussuositusten noudattaminen vähentäisi ennenaikaista kuolleisuutta jopa 15%. Suomen erityispiirre on se, että meillä on väestöryhmien väliset terveyserot ovat suuret. Keskeiset ravitsemushaasteet ja terveyttä haittaavat elintavat kasaantuvat alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin. Matalapalkkaisten suomalaisten keskuudessa haasteena on jopa ruokaturvattomuus”, Erkkola totesi. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden tuottamista hyvinvointi- ja terveysriskeistä puhui professori Niina Junttila. ”Ihmisen tarve toisille ihmisille on merkityksellisempää kuin usein ajatellaankaan. Tutkimusten perusteella suomalaisista 55% ei tapaa ystäviä viikoittain, 57% ei tapaa sukulaisia viikoittain ja 30% kokee yksinäisyyttä ajoittain”,kuvasi Junttila. Professorit Pilvikki Absetz ja Otto Toivanen puhuivat vaikuttavuudesta. Tieteellisen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, professori Tiina Laatikainen totesi, että suurin osa suomalaisten kansanterveyden haasteista johtuu syistä, jotka olisivat ehkäistävissä. ”Terveydeksi-ohjelmalla kannattaa vaikuttaa väestön ravitsemukseen, päihteiden käyttöön, liikunta- ja unitottumuksiin sekä yhteisöllisyyttä, syrjimättömyyttä ja mielen hyvinvointia tukeviin tekijöihin. Vain yhteen asiaan keskittyminen ei riitä tuomaan tulosta”, sanoi Laatikainen. Sydänliiton pääsihteeri Marjaana Lahti-Koski kommentoi ehdotuksia ja totesi järjestöjen kiinnostuksen osallistua ohjelman toteutukseen omissa rooleissaan. 🔸Lue tieteellisen asiantuntijaryhmän toimenpide-ehdotuksista: https://lnkd.in/eYhRmBcQ 🔸Lue Terveydeksi-ohjelmasta: https://lnkd.in/eS-5j7cv #Terveydeksi