Taulukkolaskentaohjelma

Taulukkolaskentaohjelma on tietokoneohjelma, joka on tarkoitettu numeerisen datan käsittelyyn. Ennen henkilökohtaisten tietokoneiden yleistymistä suuret numeeriset laskutoimitukset piti suorittaa keskustietokoneilla (päätteiden kautta), mikäli teknisten taskulaskinten suorituskyky ei riittänyt. Mikrotietokoneiden yleistymisen myötä teknisten laskinten rajoituksia voitiin korvata ohjelmoimalla itse BASIC:lla tarvittavat laskukaavat. Mikrotietokoneenkin muisti oli suuri verrattuna saman aikakauden teknisiin taskulaskimiin.^lähde?

Taulukkolaskentaohjelmia ei oltu tarkoitettu satunnaisille käyttäjille vaan ammattilaisille. Niiden kohderyhmä ei kuitenkaan osannut ohjelmoida tietokoneita. ^[1]

Taulukkolaskentaohjelmien, kuten VisiCalcin, MultiPlanin ja Lotus 1-2-3:n yleistyminen poisti tarpeen oppia BASIC:ia tai Pascalia ohjelmointikielenä laajojen laskutoimitusten suorittamiseksi itse. ^lähde?

Niiden käyttäjät saattoivat keskittyä ohjelmoinnin yksityiskohtien sijasta oman alansa ongelmiin ja käyttää tietokoneiden laskentakykyä luovasti tavoilla, joita ei oltu ennalta rajattu. ^[1]

Henkilökohtaisissa mikrotietokoneissa pyörivät taulukkolaskentaohjelmat korvasivat suurten yhtiöiden tietojenkäsittelyosastot minitietokoneineen ja tuottivat parempia tuloksia murto-osalla aiemmasta hinnasta. Taulukkolaskentaohjelmat lyhensivät päiväkausia kestäneet työt muutamaan tuntiin tai koko päivän työt varttituntiin. Kun laskemisesta tuli helppoa, yritykset alkoivat laskea asioita, joista ei ennen pidetty kirjaa ollenkaan. Helppous synnytti myös velvoitteen: siinä missä ennen oli riittänyt pelkkä arvaus, oli nyt laadittava laskelma. Taulukkolaskentaohjelmien ansiosta tuli myös käytännössä mahdolliseksi luoda skenaarioita, tutkia oletettuja kehityskulkuja ja kokeilla ​​eri vaihtoehtoja. Taulukkolaskentaohjelmat antoivat yrittäjälle mahdollisuuden tehdä kokeiluja yritysten virtuaalisilla malleilla, joiden avulla ne valmistautuivat monenlaisiin tulevaisuuksiin. ^[2]

Jo ennen taulukkolaskentaohjelmia käytössä oli erilaisia tietokoneistettuja tilikirjoja, joiden avulla oli mahdollista järjestää ja tallentaa tietoa, mutta taulukkolaskentaohjelmien erikoisuus oli siinä, että niiden ansiosta laskemisesta tuli välittömän nopeaa, ja erilaisten ennusteiden, kokeilujen ja skenaarioiden tulokset saatiin näkyville kuluttamatta siihen paljon resursseja ja vieläpä ilman ohjelmointitaidon opettelemista.^[1]

Taulukkolaskentaohjelman idean julkaisi Richard Mattessich vuonna 1961. Kaksi Mattessichin oppilasta rakensi Fortran-kielellä tähän ideaan perustuvan ohjelman. Taulukkolaskennan idea kuitenkin toteutui kokonaisuudessaan vasta Dan Bricklinin ja Bob Frankstonin toimesta vuonna 1978.^[1]

Bricklinin ja Frankstonin VisiCalc sai innoituksensa varhaisten tekstinkäsittelyohjelmien WYSIWYG-käyttöliittymistä. VisiCalc julkaistiin Apple II -koneelle vuonna 1979 ja siitä tuli pian suosittu. Ohjelman tekijä ja julkaisija kuitenkin ajautuivat kiistoihin, jotka johtivat oikeusjuttuihin vuosina 1980-1984, ja sillä välin markkinoille saapuivat kilpailijat klooneineen. ^[1]

Vakavasti otettava kilpailija saapui vuonna 1983: Lotus 1-2-3. Mitch Kaporin suunnittelema ohjelma oli kehitetty varta vasten IBM PC:lle ja se kykeni piirtämään grafiikkaa nopeasti. Sen esittelemiin uusiin toimintoihin kuuluivat makrot ja kehitysympäristö, jolla asiakkaat pystyivät rakentamaan omia toimintojaan.^[1]

1-2-3:n kehittäjän Jonathan Sachsin mukaan Lotus 1-2-3:n kohdalla taulukkolaskentaohjelmien kategoria kypsyi. Silloin oli kehitetty tuote, joka tekee niin suuren osan kaikesta siitä, mitä käyttäjät haluavatkin, että se riittää. Jos siihen lisätään vielä uusia toimintoja, tuote voi vain huonontua.^[1]

Lotus 1-2-3:sta kehittyi myöhemmin Symphony-toimisto-ohjelmakokonaisuus ja lopulta Lotus-toimisto-ohjelmisto.^lähde?

Microsoft julkaisi oman kilpailijansa MultiPlanin CP/M, MS-DOS ja Apple-koneille jo vuonna 1982, mutta se ei koskaan pärjännyt markkinoilla 1-2-3:lle. Vuonna 1985 Microsoft julkaisi Excelin. Excel toimi Macintosh-koneissa ja hyödynsi niiden graafista käyttöliittymää, mutta IBM PC oli levinnyt liikemaailmassa Macintoshia laajemmalle. Microsoft asetti tähtäimensä pitemmälle ja rakensi Excelin seuraavan version sellaisia tulevaisuuden PC-koneita varten, jotka muistuttaisivat kyvyiltään Macintoshia. Kun Windows-käyttöjärjestelmä sitten 1990-luvulla nousi markkinajohtajaksi, koitti Excelin aika. ^[1]

Nykyään Excel on taulukkolaskentaohjelmien markkinajohtaja^[1].

Taulukkolaskentaohjelmien kehittäjät ovat pyrkineet rakentamaan standardinmukaisia tuotteita, jotka toimisivat, näyttäisivät ja tuntuisivat samalta kuin kaikki muutkin taulukkolaskentaohjelmat. Siten taulukkolaskentaohjelmat ovat pysyneet hyvin samankaltaisina vuosikymmenten ajan. Esteettisiä parannuksia on tapahtunut koneiden graafisten kykyjen parantuessa, mutta toiminnalliset muutokset ovat tapahtuneet ohjelmien reuna-alueilla, kun ohjelmiin on lisätty erikoistehtäviin tarkoitettuja toimintoja. ^[1]

• Microsoft Excel

• OpenOffice.org:n Calc. StarOfficen Calc kuuluu OpenOfficen kehityslinjan varhaisvaiheisiin ja LibreOfficen Calc sen jatkokehitysvaiheisiin.^lähde?

• Gnome-projektin Gnumeric
• KDE-projektin KOffice
• Google Sheets

Kaikki data on tallennettu kaksiulotteisen taulukon soluihin. Niihin voi numeroarvojen lisäksi ohjelmoida laskukaavoja. Taulukko voi sisältää useita päällekkäisiä arkkeja, ja yksi kaava voi sisältää viittauksia monen arkin soluihin. Lisäksi taulukkolaskentaan liittyy usein kehittyneitä makrokieliä, jotka sallivat monimutkaisten laskuoperaatioiden toteuttamisen. Solujen arvoista voi muodostaa myös kuvaajia: pylväikköjä, piirakoita jne.^lähde?

Erilaisia funktioita: Summa, erotus, tulo, pii, jakolasku ja keskiarvo. Calc taulukkolaskennassa vuonna 2012 oli n. 200-300 funktiota joten ne on myös ryhmitelty käytön helpottamiseksi. Makrojen avulla voi rakennella sivulle painikkeita ja ohjelmoida niille tiettyjä toimintoja joka voi esimerkiksi sisältää tietynlaisen leikepöydän käytön kuten, kopioi solualue A5:C8, siirrä se alueelle A4:C7 ja tuhoa solualueen A8-C8 sisältö.^lähde?

• A (ohjelmointikieli)
• A+ (ohjelmointikieli)
• APL (ohjelmointikieli)

• Mattessich, Richard: Budgeting Models and System Simulation (1961)